Meidän olohuoneessa mahtuu kävelemään. Kirjahyllystä voi hakea kirjan noin vain. Tauluja on tällä hetkellä vain työtilassani siististi limittäin. Kävin viime viikolla viemässä usean taulun tilaajilleen. Yksi isokokoinen, elämäni haasteellisin maalauskin, lähti uusille omistajilleen. Kerron siitä myöhemmin lisää. Muistakin tilaustauluista aion kirjoittaa omat postauksensa, sillä ne ovat olleet niin mielenkiitoisia projekteja.
Taulujen kuskausreissulla kävin pysyttämässä näyttelyn Raaheen, Kahvila Hippuun. Tämän näyttelyn taulujen tunnelmat ovat syntyneet siskoni Tainan runoista. Näyttelyn nimi on "Tästä aamusta kiitos". Valitsin tähän näyttelyyn Raahehenkisiä tauluja: tuulisia ja tyyniä katuja ja merenrantoja.
Kutsuin suunnilleen minun ikäisiäni serkkulikkoja Hippuun kahville näyttelyn pystytyksen kunniaksi. Kokoonnuimme vielä lapsuuskotiini heidän kanssaan. Meillä oli kyllä niin mukava ilta! Me katselimme vanhoja diakuvia meistä ja nauroimme silmät veessä pöhäköille premanenteillemme, otsa voukuillemme, suuren suurille huppareillemme. Samalla mietimme, että monenkohan vuoden päästä nauramme kuville, joita nyt otimme? Vai naurammeko niille jo heti huomenna?
Kaardemumman tuoksuisessa kahvilassa
ystävien keveänkeltainen ilo
sai sydämeni ikkunat selälleen.
Pulppusi hilpeys, tulvivat muistot puolesta sanasta
heittivät kuperkeikkaa kuoppaisella mökkitiellä
hyppivät ilmaan, kuin sammakonpojat, leveästi hymyilevät.
Loikkivat kesäyössä yli kukkivan niityn
Palasin kotiin syli täynnä kissankelloja
suunpielet valoa kohti
Taina Kosola
Taina asettelee hyllyyn tuulisia runojaan
En sentään raahannut omaa keinuani tänne,
vaan Hipussa on oma keltainen keinutuolinsa.
Miten kotoista!
Mahtavaa serkkulikat!! Täsä nyt vaan oottelen, että millon saan tilata kirjan / kalenterin, josa on Tainan runoja ja Virpin maalauksia. :)
VastaaPoistat. Raija
Oispa huippu nähä sua Raija! Eihän sitä elämästä ikinä tiedä, vaikka sellainen ilmestyisikin joskus. Ny ei oo suunnitteella, mutta pitäsiköhän alkaa suunnittelemaan;)
Poista