Ei nopein, eikä järkevin, mutta mun mielestä jännittävin tapa arpoa on niin, että tulostaa kommentit ja leikkaa ne lapuiksi ja laittaa laput isoon kippoon, josta onnetar saa nostaa lapun.
Onnetar nosti Elina Sivulan lapun. Hän osallistui arvontaan facebookin kautta, Onnea!
Laitan Elinalle viestiä faceen ja julkaisen voittajan sielläkin. Kun saan osoitteen, niin laitan postia tulemaan.
Kiitos kaikille arvontaan osallistujille ja kiitos kommenteista! Meen lukemaan niitä heikkoina hetkinä:)
Ihania syyspäiviä ite kullekin! t. Virpi
Ymmärrys
maanantaina, lokakuuta 26, 2015
Oli ilta. Olimme laittamassa lapsia nukkumaan. Olin jo nostanut maalipurkit lattialle, jotta pian pääsisin maalaamaan. Perheen pienin touhottaja kantoi avukseni muutamia tuubeja, vaikken juuri niitä värejä ollutkaan aikonut käyttää.
Eskarityttönen juoksi vauhdilla keittiöön ja astui aukinaisen maalituubin päälle. Syvän sininen maali lensi kaaressa pitkin lattiaa. Minä nopeana ihmisenä kommentoimaan. "mitä sinä vohellat?" Tyttönen säikähti sotkua ja äidin moitteen äänellä lausuttua kommenttia, vaikka oli tapahtumaan syytön ja vaikkei maalisotku tässä talossa ole mitenkään ihmeellistä.
Hän käpertyi kyykkyyn pitkän yömekkonsa sisään. Hän oli kovin hellyttävän ja surullisen näköinen mytty. Sain siinä selitellä ja silitellä, kunnes sain eskarilaiselta osin hampaattoman hymyn ja kohta jo naurun rätkätyksen, kun kuopus tuli kertomaan, miten hän oli kuskannut ja aukonut maalituubien korkkeja.
Putsasin maalit talteen pahvin palaselle. Kun lapset olivat nukkumassa, maalasin lähimpänä olevan taulupohjan tällä värillä. Siinä mietiskellessäni herkkää tyttöäni (ja herkkää, mutta tölöviä äitiänsä), syntyi tämä maalaus.
Eskarityttönen juoksi vauhdilla keittiöön ja astui aukinaisen maalituubin päälle. Syvän sininen maali lensi kaaressa pitkin lattiaa. Minä nopeana ihmisenä kommentoimaan. "mitä sinä vohellat?" Tyttönen säikähti sotkua ja äidin moitteen äänellä lausuttua kommenttia, vaikka oli tapahtumaan syytön ja vaikkei maalisotku tässä talossa ole mitenkään ihmeellistä.
Hän käpertyi kyykkyyn pitkän yömekkonsa sisään. Hän oli kovin hellyttävän ja surullisen näköinen mytty. Sain siinä selitellä ja silitellä, kunnes sain eskarilaiselta osin hampaattoman hymyn ja kohta jo naurun rätkätyksen, kun kuopus tuli kertomaan, miten hän oli kuskannut ja aukonut maalituubien korkkeja.
Putsasin maalit talteen pahvin palaselle. Kun lapset olivat nukkumassa, maalasin lähimpänä olevan taulupohjan tällä värillä. Siinä mietiskellessäni herkkää tyttöäni (ja herkkää, mutta tölöviä äitiänsä), syntyi tämä maalaus.
Maalaus sai nimekseen "Ymmärrys". Ajattelen niin, että tuo tyttö ymmärtää jotenkin tuota lintua. Herkkä lapsi on vähän kuin lintu, joka säikähtää helposti ja pyrähtää pois. Herkkä lapsikin säikähtää helposti ja käpertyy moitteista.
Tiedän sen, sillä olen itsekin herkkä. Loukkaantuneena, säikähtäneenä tai jos joutuu jännittämään, ei suoriudun annetuista tehtävistä niin hyvin, kuin osaisi. Luovakin on vaikea olla, jos jännittää.
Huomaan joskus lastemme koulutehtävistä tai varsinkin kuvistöistä, että jos lapsi on jännittänyt tai ottanut painetta. Silloin hän on piirtänyt ja pyyhkinyt, piirtänyt ja pyyhkinyt. Silloin piirustusjälki hyvin epävarmaa ja suttuista. Kun taas olostaan varmana ja rennossa ilmapiirissä kynän jälki on rohkeaa ja huoletonta. Turvallisessa ja vapaassa ilmapiirissä myös äidinkielen aineet ja jopa matematiikan tehtävät tuntuvat helpommilta.
Tästä aihepiiristä, eli herkkyydestä, toisen kuuntelemisesta, ymmärtämisestä, kesyttämisestä, on syntynyt muitakin keiju-, perhos- ja lintutauluja.
ps. Uusimaa lehdessä oli juttu Talosta koti- bloggarin kotoa. Tässä kerrotaan myös isosta akustiikkataulumaalauksestani.
Eparilehden koti- liitteessä oli juttua tilaustyönä teetetyistä tauluista. Minä siinä punoitan kuvassa sujuvasti jutun teon jälkeen:) Lehden nettiversioon pääsee Tästä sivu 19.
ARVONTA
keskiviikkona, lokakuuta 21, 2015
Korttikauppaan on ilmestynyt uusia kortteja. Keltaisen keinutuolin korttikaupasta saa nyt myös Nuorten yrittäjien Korttikuja 23:n ihania valokuvakortteja. Korttikuja on Seinäjoen Lyseon ) 9. luokkalaisten harjoitusyritys, jossa minä saan toimia "yrityskummina". Yrityksessä työskentelee kolme tyttöä (yksi mun ja kaksi naapurin:), jotka kaikki harrastavat valokuvausta ja heillä on valinnaisaineena myös kamerapaja.
Tämä yritys tekee myös valokuvauskeikkoja. He ovat jo saaneet ensimmäisen asiakkaansa, jonka mainoskuvia he ovat päässeet kuvaamaan.
(Näistä korteista kaikki saatu tuotto menee Korttikuja23:lle, vaikka niitä myydään Keltaisen keinutuolin korttikaupassa)
Korttikauppaan on tullut myös muita uusia kortteja. Kortit ovat vähän jouluisia, mutta useammat näistä käyvät kyllä muuhunkin muistamiseen. Varsinkin 6 vuotiaiden kaksostyttöjen "Punaturkkiset" ja "pupu"- kortit sopivat hyvin onnittelukorteiksi. Tuo "Ongella" kortti oli päässyt loppumaan, niin sitä painatin lisää isänpäivää ajatellen.
Olen saanut kyselyjä uudesta 2016 vuosikalenterista. Se on tulossa. Saan sen painosta ehkä jo ensi viikolla. Esittelen sen sitten täällä. Tällä kertaa tilasin kalenterin kierresidoksella.
ARVONTA
Käy tutustumassa korttikauppaan Täällä .
Jos tykkäät Keltaisen keinutuolin taiteesta, niin tykkää Facebookissa. Jos tykkäät Korttikuja23:n korteista, niin tykkää Facebookissa .
Arvonnassa voit voittaa kuvassa olevat neljä erilaista printtiä sekä kuusi Keltaisen keinutuolin korttia. Näiden lisäksi palkintoon lisätään vielä Korttikuja23: n korttimallisto, joka näkyy yläkuvassa.
(arvo 51e)
Arvontaan voit osallistua kommentoimalla jotain blogin kommenttikenttään. Jos kommentoit anonyyminä, niin laita mukaan nimesi.
Voit osallistua myös Facebookissa kommentoimalla ARVONTA linkkiä. (tämä viimeisin lause on lisätty jälkeenpäin, sillä sain muutamalta ihmiseltä palautetta, ettei blogiin kommentoiminen onnistu)
Arvonta suoritetaan torstaina 29.10.2015 klo 23.
Olkaapa hyvät!
Syksy on saapunut kaupunkiin
maanantaina, lokakuuta 19, 2015
Syysloma ohitse ja arki alkoi huonosti nukutun yön jälkeen unisesti. Omaa syytäni osittain, kun en illalla malttanut mennä ajoissa nukkumaan. Sitten kun maltoin, niin nuorimmainen alkoi yskiä niin, että piti hänen kanssaan valvoa.
Monta komeroa sain lomalla siivottua ( laiska töitään lukee, sanotaan). Monta jäi siivoamatta. Nukkekodissa kutenkin kaikki on reilassa. Vaihdoimme järjestystä ja hommasimme uusia lamppuja. Pian alamme laittamaan sinne joulua.
Loman alussa kävimme Tallinnassa koko perheellä ja ystäväperhe oli mukanamme. Tallinnaan liittyy itsellä monta mukavaa muistoa. Olemme käyneet siellä monta kertaa, useimiten koko perheellä. Näin myös lapsille on tullut Tallinnasta monta erilaista muistoa. Tuossa kadunkulmassa katusoittaja soitti viulullaan Edward Griegin laulua, tai tästä ostimme marenkia jne. Mietimme myös, missähän kohtaa Virolaissyntyinen, sittemmin Ruotsiin muuttanut, Ilon Vikland on lapsena asunut. Hänen kaksi lasten kirjaa omasta elämästään ovat täältä jostain. Kirjat ovat nimeltään: "Pitkä, pitkä matka" ja "Eeva, Sammeli ja Minä". Pidän erittäin paljon hänen kuvittamistyylistään ja nämä kirjat ovat koskettavia. Etenkin tuo " Pitkä, pitkä matka", joka kertoo sota-ajasta, on suorastaan järkyttävä, mutta onneksi se loppuu onnellisesti. Lapset toivovat aika usein sitä luettavaksi. Ehkä niissä kiehtoo se, että ne ovat totta.
Minua kiehtovat syksyiset kadut. Tälläkin kertaa nautin. Vanha kaupunki on kaunis ja tunnelmallinen varsinkin illalla. Säät sattuivat olemaan mitä parhaimmat, joten kävelimme paljon. Sain jälleen uusia maalausideioita. Katu ja metsäpolkutauluja taitaa syntyä jälleen. Kiertelimme pakkoja, joissa lapset viihtyvät. Kävimme mm. kylpylässä, Avastus- tiedekeskuksessa, eläintarhassa ja söimme hyvin.
Eläintarhassa on kyllä monenmoista eläintä ja eläimet näkyvät hyvin, mutta käynnistä jää vähän ahdistava olo. Näissä häkeissä on liian ahdasta ja virikkeitäkään ei taida olla riittämiin.
Ja takaisin Helsinkiin, missä tuttu pissapoika yhä lorottaa.
Kotia palatessamme aloin taasen maalata. Työn alla ovat Tyyneys ja Viisaus. Näiden aihe toivottiin tyyneysrukouksesta. Muita keskeneräisiä tilaustauluja ovat koivut, niittyvillat ja talot...
Kuvat: minä ja Petrus Mäkinen
Monta komeroa sain lomalla siivottua ( laiska töitään lukee, sanotaan). Monta jäi siivoamatta. Nukkekodissa kutenkin kaikki on reilassa. Vaihdoimme järjestystä ja hommasimme uusia lamppuja. Pian alamme laittamaan sinne joulua.
Minua kiehtovat syksyiset kadut. Tälläkin kertaa nautin. Vanha kaupunki on kaunis ja tunnelmallinen varsinkin illalla. Säät sattuivat olemaan mitä parhaimmat, joten kävelimme paljon. Sain jälleen uusia maalausideioita. Katu ja metsäpolkutauluja taitaa syntyä jälleen. Kiertelimme pakkoja, joissa lapset viihtyvät. Kävimme mm. kylpylässä, Avastus- tiedekeskuksessa, eläintarhassa ja söimme hyvin.
- Mitä miettinee apinaäiti pikkuinen ipana polvellaan?
Eläintarhassa on kyllä monenmoista eläintä ja eläimet näkyvät hyvin, mutta käynnistä jää vähän ahdistava olo. Näissä häkeissä on liian ahdasta ja virikkeitäkään ei taida olla riittämiin.
Ja takaisin Helsinkiin, missä tuttu pissapoika yhä lorottaa.
Kotia palatessamme aloin taasen maalata. Työn alla ovat Tyyneys ja Viisaus. Näiden aihe toivottiin tyyneysrukouksesta. Muita keskeneräisiä tilaustauluja ovat koivut, niittyvillat ja talot...
Kuvat: minä ja Petrus Mäkinen
Kylmenevää
perjantaina, lokakuuta 09, 2015
Kirpeitä, kylmiä syysammuja. Kylmä ei sinänsä viehätä, mutta kaunista on! Niin kaunista, että oli pakko pysähtyä räpsäsemään pikaisesti kuva aamusumuisesta, huurteisesta lakeusmaisemasta matkalla Tampereelle. Kävin viemässä uusia tauluja Taidepalvelu Saikkoselle eteläsuomeen ja Ten Art:iin Lempäälään.
Saikkosen liike sijaitsee Vantaan Variston Kodin1: n tiloissa ja Ten Art on Ideaparkissa Lempäälässä.
Kaunista siis, mutta työlästä tämä, kun ilma yhtäkkiä muuttuu näin kylmäksi. Aina tähän aikaan vuodesta tuntuu, että ompa meillä iso perhe. Tavallisesti en sitä edes mieti. Se on itselle niin tavallinen asia. Huomaan sen vain silloin, kun joku toinen alkaa päivittelemään perheemme kokoa tai meidän vanhempiemme työmäärää. Itse en ajattele lapsia työmääränä. Mutta siis näin kun syksy vaihtuu talveksi meinaan hukkua toppavaatekasaan. Koitan selvittää, mikä mahtuu kellekin ja kuka tarvitsee uutta. Koitan muistaa, missä mitkäkin vaatteet ovat, etten osta turhaan uusia ja sitten huomaa, että oli ostanut jo viime kauden lopussa ensi talvea varten (näinkin on käynyt). Tämä on muutaman päivän kestävä projekti. Se on par aikaa vaiheessa, mutta tavoitteena saada valmiiksi lauantai-iltaan mennessä.
Myös taidehuoneen siivous ja järjestyksen vaihto on meneillään. Siitä kyllä laitan kuvan, kunnes saan sen valmiiksi.
Olen saanut valmiiksi kaksi tilaustaulua. Molemmat olivat lahjaksi miehelle. Tämä niittyvilla taulu on lahja vaimolta isänpäivälahjaksi metsien miehelle. Hän sai sen vähän ennakkoon. Sain jo kuvan, kun taulu on seinällä. Tulin valtavan iloiseksi, kun jo kuvasta huomaan, että taulu sopii tälle seinälle tosi hyvin.
Tämä meritaulu puolestaan on lahja tyttäreltä purjehtijaisälle. Tässä taulussa veneet tähyilevät merelle. Ajatuksen oli, että tätä taulua katsellessa jaksaisi talven yli, kunnes taasen pääsee merille.
Kuuraiset aamut ovat innoittaneet jo vähän talvisiin tunnelmiin. Lisäsin nämä alla olevat taulut tänään taulukauppaan. Tästä pääset sinne.
Lapsilla ja miehellä alkoi syysloma. Itsekin aion pitää muutaman päivän lomaa. Toivon ja toivotan aurinkoisia syyspäiviä itse kullekin!
Ihan himpun verran jo joulua
lauantaina, lokakuuta 03, 2015
Lumioksia, vaikkei sentään lunta ole. Enkä odota talvea vielä. Nautitaan nyt ensin muutamasta syysmyrskystä. Tänään tuuli riepotteli niin, että oli viedä mennessään. Aloin maalata tuulisia tauluja.
Joulua alan odottaa aika pian. Pidättelen vähän, mutta olen sentään teettänyt jo muutaman jouluisen a4 printin. Sain ne juuri painosta. Tästä pääset korttikauppaan katsomaan kaikki mallit.
Sain kunnian tehdä tänä jouluna Suomen merimieskirkon joulukortit. Oli ensin vaikeaa päästä tunnelmaan, sillä kortit pitää tietysti olla hyvissä ajoin valmiina. Sytyttelin kynttilöitä ja laitoin joululauluja soimaan, sitten annoin pensselien viedä. Laitan niistä korteista kuvia myöhemmin. Teetin joulukortteja myös omaan korttikauppaani. Tilasin reilummin, sillä viime joulun aikaan useampi korttimalli loppu kesken kaiken. Saattaa olla, että teetän vielä uusia mallejakin, sillä ideoita syntyy sitä mukaa, kun joulu lähenee.
Tänään sain postissa Merimieskirkon lehden, jossa on juttua viime kesän Saksan reissultamme.
Tänään oli aika hiljainen päivä pop up kaupassa, joten ehdin maalata aika paljon. Lauantaille toivomme enemmän väkeä. Uskomme, että tulee, sillä viime lauantaikin oli varsin vilkas päivä.
Toivottavasti tällainen pop up - juttu järjestetään uudelleen. Olemme Riiken kanssa ehdottomasti taas mukana.
ps. tänään syntyi sukuumme uusi jäsen. Sain aamulla puhelimeeni ihan tuoreita kuvia pienestä vauvelista. Olen ollut tästä uutisesta koko päivän ihan onnessaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
